perjantai 27. tammikuuta 2012

Kotona

Selvisinpähän sitten takaisin Tampereelle.

Matka meni ihan hyvin: suurin ongelma taisi olla takapuolen puutuminen. Taksikuski oli mukavan leppoisa, ilma kaunis ja fiilis muutenkin aika hyvä. Nyt toki väsyttää, mutta lopen uupunut en silti ole. Sain jopa vähän syötyä, vaikka ruokahalu onkin ollut vähän hakusessa.

Mieliala on yllättävän seesteinen. Käytännön asiat ovat nyt siinä määrin selkeitä, ettei hetkeen tarvitse stressata mistään. Seuraavan kerran käyn Turussa näyttäytymässä 7. helmikuuta, siihen saakka ajattelin nauttia siitä että saan ihan itse määrätä päivieni rytmin. Ei enää tiettyjä ruoka-aikoja, ei jatkuvaa kuumeen ja verenpaineen mittausta, ei joka-aamuisia verikokeita.

Onpa kiva olla taas kotona.