Jouduin sitten jäämään Turkuun yöksi. Eilen illalla kotiuduin sen verran myöhään ja väsyneenä että blogin päivittäminen jäi.
Turvonnut jalka ultrattiin toissapäivänä tukoksen varalta. Mitään siihen viittaavaa ei kuitenkaan näkynyt, joten asian annetaan nyt olla. Tukisukat jalkaan vaan ja peukut pystyyn että vaiva jossain vaiheessa hellittää.
Fosforitaso oli jälleen selvässä laskussa. Oppikirjojen mukaan mun pitäisi olla kai lähinnä puolikuollut, mutta ihan hyvin mä tässä porskutan. Ilmeisesti mun kroppa on niin hyvin sopeutunut matalaan arvoon etten huomaa sitä voinnissani ollenkaan.
Fosforin tiputtaminen on siis aika turhaa, koska arvo kääntyy joka tapauksessa välittömästi laskuun. Käytännössä mun pitäisi siis olla koko ajan tipassa kiinni jotta tulos olisi siedettävä, ja siinä nyt ei ole kerrassaan mitään järkeä. Sovittiin lääkärin kanssa että juon päivässä litran maitoa (maitotaloustuotteet sisältävät fosforia), ja että lääkäri puolestaan yrittää selvitellä josko sitä fosforia kuitenkin voisi jotenkin saada pillerimuodossa. Lisäksi multa kerättiin vuorokausivirtsa, josta koetetaan saada jotain lisäselvyyttä asiaan. Mullahan on siis jotakin (sytostaattien aiheuttamaa) häikkää munuaisissa, ja ilmeisesti siitä tämä fosforiongelmakin johtuu. Fosfori siis poistuu mun elimistöstä turhan rivakasti, siksi arvo on koko ajan niin kehno.
Eilen sain myös punasolutankkauksen, ja se tuntuu vaikuttaneen vointiin kerrassaan positiivisesti. Ainakaan tämä kotosalla liikuskelu ei tunnu enää lainkaan niin hengästyttävältä kuin vielä alkuviikosta. Tänään voisin siis ehkä uskaltautua vähän ulkoilemaankin.