On elokuu, mutta aamulla oli samanlainen olo kuin maaliskuussa kun aurinko rupeaa kunnolla lämmittämään pitkän talven jälkeen. Että hei, mähän olen hengissä ja kaikki onkin oikeastaan ihan hyvin!
Iltaa kohti on hiipinyt väsy ja pieni kipeydenkin tunne, joten eiköhän tässä hiljalleen olla matalasoluvaiheeseen menossa. Kuumetta ei onneksi ole, mutta täytyy ruveta tarkkailemaan tilannetta.
PS. Päivän ruokavinkki: Riisipuuron syöntiä ei kannata rajoittaa pelkästään jouluun. Hiutaleista kun tekee täysmaitoon, saa ihan kelpo pikaruokaa vaikkapa tällaiselle sytostaattipotilaalle. Tai ylipäätään kelle tahansa joka haluaa hiukan ekstraa kaneliinsa ja sokeriinsa. :)