Tänään olen onnistunut suunnilleen kaikessa muussa paitsi valokuvissa. Siksi ette nyt pääsekään pällistelemään tervehtymässä olevaa pärstääni, vaikka tarkoitus vähän niin kuin olikin laittaa tänne tänään kuva. No, tyydyn sanalliseen kuvailuun: hiukset kasvaa, ripset kasvaa, kulmakarvat kasvaa. Pöhötys laskee. Näytän melkein normaalilta kaljulta (enkä siis enää vakavasti sairaalta kaljulta). Ja kaljuksihan mä siis itseni edelleenkin lasken, vaikka sänkeä jo kovasti pukkaakin.
Se maanantaina ostamani vatsan polttelua hillitsevä mönjä on muuten oikeasti aika tehokasta! Ei se kaikkia oireita ole poistanut, mutta olen silti ollut positiivisesti yllättynyt. Ehkä mä olen jotenkin perusskeptinen kaikkien lääkkeitten suhteen, kun olin melko varma ettei tuostakaan olisi mainittavaa hyötyä. Mutta onneksi olin väärässä. Jaksan paljon paremmin ihan kaikkea kun vatsa on vähän rauhallisempi.
Sädehoitoa jäljellä tasan viikko. Nopeasti on sekin mennyt. Ensi viikolla sitten alkaa sellanen elämäflow ettei mua pysäytä enää mikään!