perjantai 19. maaliskuuta 2010

Jokapäiväinen leipämme

Tämän päivän verikokeet hoidettu. Viime päivien runsaan pistelyn johdosta piti verta liruttaa ulos avoneulan avulla - ja sittenkin se onnistui vain tippa kerrallaan. Toisaalta suoni löytyi jo ensimmäisellä pistolla, mikä on minun tapauksessani jo ihan hyvin.

Loppupäivän ajattelin ottaa rennosti ja syödä. Paino oli tänä aamuna 66 kiloa, eli alaspäin mennään koko ajan. Ruokahalua onneksi on, mutta tähän asiaan parhaiten auttava makeanhimo loistaa poissaolollaan. Normaalisti pystyn syömään suklaata kuin näkkileipää, miksen siis nyt kun siitä taidosta oikeasti olisi jotain hyötyä?

(Tokihan on myös mahdollista että joudun tänään vielä tiputukseen. Trombosyytit eivät edelleenkään ole kovinkaan korkeat, ainakaan siitä päätellen että olin jälleen aiheuttaa itselleni nenäverenvuodon niistämällä. Mutta eipä siinä, jos käsky käy niin sairaalallehan sitä on lähdettävä. Tällä kertaa tuskin edes joutuisin jäämään yöksi.)