Olen alkanut näin hyvinäkin viikkoina näyttää hiukan vajaakuntoiselta. Silmänaluset ovat tummat ja yleisilme sangen väsähtänyt, eivätkä kalju pää ja harvenevat kulmakarvat oikein paranna tilannetta. Kaupungilla kulkiessa on sellainen olo että ihmiset tuijottavat. Se on itse asiassa varmaan ihan totta, sillä kaljuja naisia ei näinkään isossa kaupungissa näe ihan joka päivä. Minulla on silti sellainen olo että kaikki katsovat nimenomaan tätä sairautta. Tai ylipäätään miettivät että mikähän tuossa on vialla, käyttääköhän se huumeita.
Tuntuu pikkuisen kohtuuttomalta valittaa, kun vointi kuitenkin on tähän asti ollut huomattavasti odotuksia parempi. Silti tuntuu aika uuvuttavalta ajatella että hoidoista on takana vasta puolet. Kyllä mä ihan mielelläni alkaisin jo kasvatella hiuksia takaisin. Tai oikeastaan ihan sama vaikka olisin loppuikäni kalju, kunhan vaan olisin terve. *iso huokaus*