maanantai 26. heinäkuuta 2010

Vitonen

Maanantai on täällä, ja mulla on suht hyvä olo. En sano että virkeä, koska parin tunnin hereillä olon jälkeen olen jo melkein kypsä painumaan päiväunille. Luulisin tämän kuitenkin olevan ihan tavallista unisuutta, sillä sytouupumus tuntuu jo aika pitkälti väistyneen. Ainakaan syke ei enää nouse kahteensataan siitä hyvästä että nousee sohvalta ylös...

Tänään pitäisi selvitellä asioita kelan ja sossun kanssa. Olen suht luottavaisilla mielin, vaikka kyllähän nuo kaksi ovat sellaisia laitoksia jotka imevät ihmisestä viimeisetkin elämänilon rippeet. Nähtäväksi jää missä vaiheessa mun hymyni hyytyy...

PS. Viisi yötä. :)